Perjantai 6.- lauantai 7.3.2009

Perjantai 6.3.2009

Tänä aamuna saatiin nukkua pidempään, koska ohjelmassa oli kevyt kymppi. Aamupuurot kuitenkin ensin valmistettiin ja sitten toiveikkaana ”helpolle” 10 km:lle. Mutta kuinkas kävikään, molemmat olimme väsyneitä kuluvan viikon raskaasta juoksuohjelmasta. Heti alkuunsa meno oli takkuista ja vaivalloista. Edellisinä aamuina olivat pitkät lenkit sujuneet erinomaisesti ja nyt väsymys oli melkoinen. Ongelmista huolimatta pääsimme kuitenkin takaisin leirikeskukseen. Nyt aamupalalle ja sitten kunnon levolle. Siivouspalvelu on toiminut koko leirin ajan erinomaisesti. Vähintään joka toinen päivä leirin henkilökunta on pessyt asunnon ja pesuhuoneen lattiat, vaihtaneet lakanat ja pyyheliinat, sijanneet vuoteet sekä järjestelleet lattialla olevat kengät, tossut ja tohvelit sekä muut tavarat hienoon riviin. Keskellä päivää toinen kevyt lenkki jo sujuu huomattavasti paremmin, ainakin Jussilla. Joten palautuminen alkuviikon urakasta on alkanut. Helle kyllä antaa oman makunsa juoksuun. Edellisenä päivänä otimme vain tunnin aurinkoa, mutta saimme monet paikat punaisiksi. Varsinkin toinen meistä. Joten nyt suojaudumme taas isoilla kertoimilla ja pitkähihaisilla paidoilla – oppi ja ikä!! Meiltä puuttui vielä useampi kortti ja postimerkit, joten Harri uhrautui juoksemaan parin kilometrin päässä olevaan Itenin kylään. Kaikki tarvittava löytyi ja paljon muutakin, mutta tuo muu jääköön salaisuudeksi tässä vaiheessa. Lopun päivää lepäilimme ja siten valmistauduimme lauantai-aamun loppuhuipennukseen eli 15 km:n kevyeen ja välittömästi 15 km:n reippaaseen. Siinä otetaan miehistä mittaa!
Useampana iltana ovat sähköt olleet poikki huoneista, johtuen ilmeisesti kovan tuulen aiheuttamista vaurioista sähkölinjoissa. Tällä kertaa sähkökatkos kesti koko yön. Onneksi me molemmat olimme varanneet mukaan otsalamput. Leirin keittiöön ja ruokahuoneisiin sähköä kuitenkin voidaan johtaa katkosten yhteydessä omista generaattoreista. Jussilla oli ongelma, koska hänen puhelimensa akku oli loppumassa. Mutta katsotaan, miten sähköä jaetaan lauantaina …


Lauantai 7.3.2009

Pimeissä merkeissä kaverit heräilivät klo 05:30. Lampunkatkaisijan räpsyttelystä huolimatta ei valoa saatu omia otsalamppuja enempää. Juoksutamineet olivat sopivasti varattuna esille, joten ei muuta kuin trikoot päälle ja aamupuuro vatsaan ja sitten vaan menoksi. Nyt oli aloitettava rauhallisesti. Harri valitsi ensin aluksi asfaltin juoksualustakseen ja siirtyi pehmeälle hiekalle vasta auringon noustua. Hän yritti välttää nilkan liiallista rasittamista kaltevilla hiekkateillä ja kivimurikoiden päälle astumista. Hyvin on Mobilat, kylmägeeli ja ideaaliside auttaneet ja siten mahdollistaneet juoksuohjelman jatkamisen. Jussi menee menojaan jo kevyellä osuudella (2x7,5 km) ja käy vaihtamassa asunnolla toisen paidan reippaan osuudelle (2x7,5 km). Kaverit kohtaavat toisensa leirikeskuksen kohdassa ja tsemppaavat toisiaan. Jussilla kulkee reipas osuus lähes samaan tahtiin kuin neljä päivää sitten. Harri tyytyy juoksemaan vain kympin reipasta nilkkaansa säästelläkseen. Muuten Harrikin löytää reippaan vaihteen. Lenkki on tehnyt tehtävänsä, varsinkin Jussi on aivan poikki. Nyt korkataan pullot, nimittäin Coca Cola ja Sprite -pullot. Kyllä olo on autuaallinen kummallakin. Nyt on tehty kaikki pitkät treenit, enää on jäljellä palauttava vähän alle kympin lenkki keskellä päivää. Aamupalan yhteydessä Jussi on saanut virtaa niin itseensä kuin kännykkäänsä, joten kaikki hyvin. Lepäämisen jälkeen kaverit suuntaavat vihon viimeiselle juoksulenkille Itenin keskustan suuntaan, jotta saadaan kortit postiin. Vielä muutama kilometri Eldoretin suuntaan ja takaisin leirikeskukseen. Videokamera ja tavallinen kamera ikuistavat juoksijoiden viimeisiä askeleita juoksubaanoilla. Nyt on kaikki voitava tehty, mitä juoksuohjelman mukaan pitikin tehdä. Kuusi sormea oli Jussilla jo pystyssä päivän viimeiselle juoksuosuudelle lähdettäessä ja Harrille kuusi sormea nousi vasta lenkin lopussa merkkinä 600 km:n rikkoutumisesta kummallakin täällä Kenian maisemissa. Aivot o jätetty Suoeen. Vaimitenseoli? Vähän on haikea olo … Mutta kylläkin helpottunut. Olemme onnistuneet toteuttamaan Michel Schmidtin laatiman juoksuohjelman – hän on todellinen coach -taituri – Suur-kiitos hänelle!
Vaaka näytti sekä Jussille että Harrille 5 kg vähemmän kuin leirin alussa – pitkät lenkit ovat verottaneet kiloja. Tuskin meitä enää tunnetaan Suomessa, meitä loukkuposkia!Nyt lounas maittoi. Meille tarjottiin porkkana-kaali –pataa, papuja ja riisiä – ehkä myös näillä kevyillä ruuilla on oma osuutensa painon pudotessa noinkin paljon. Nyt lepäämään, pesemään pyykkiä ja pakkaamaan. Lähtö leiriltä tapahtuu huomenna sunnuntaina klo 15:00 paikallista aikaa. Tänään on vielä edessä kahvihetki klo 16:00 ja klo 16:30 Pojjaat opastivat keittiöhenkilökuntaa kaurahentusten ja tiikerikakun valmistuksessa. Illalle on luvassa keittiön parasta paikallista herkkua, sapatia (lettuja, joiden kanssa lihapataa, papu-porkkana –pataa jne.), koska kyseessä on meidän viimeinen illallinen leirillä. Katsotaan, mitä muuta he kehittävät illalla päämme menoksi …